Intiaanikesä
Tämä maalaus tulee aina mieleeni syys-lokakuussa. Varsinkin silloin kun sää on lämmin ja puhdas, eikä kovin tuulinen. Haluamme edelleen levätä ulkona, maata nurmikolla, kuunnella luontoa ja käydä ulkona illalla. Puiden lehdet saavat hehkuvan värin, ja silmissämme ne kylpevät hopeaisessa udussa. Siinäpä vasta aihe taideteokselle, hämähäkkien lento seitin avulla. Syksyn maagisimmat hetket.
Monet pienet hämähäkit käyttävät seittiään nostaakseen itsensä ilmaan tai ankkuroidakseen itsensä ilmasta käsin. Lentämiseen käytettävää erityisen hienoa seittiä on kutsuttu nimellä ”gossamer” vuodesta 1325, jolloin ei vielä tiedetty seitin olevan hämähäkkien tuottamaa. Taikaa alusta saakka! Unohtakaamme hetkeksi biologinen selitys ja päästäkäämme mielikuvituksemme vapaaksi. Kuka muu voisi kutoa näin hienoa silkkiä – haltiat? enkelit? keijut? Hämähäkit eivät ole ainoita, jotka lentävät korkealla etsien kotia loppusyksyä ja talvea varten. Mielikuvitukseni ei lakkaa lentämästä kun mietin saapuvaa syksyä, puutarhan makuja säilöttynä lasipurkkeihin, makeiden hedelmien poimimista puista sekä mehujen ja hillon tekemistä omenoista.
Puolalaisen Józef Chełmońskin (1849 – 1914) maalaus on nimeltään “Gossamer” (puol. “Babie lato”). Aiheena on avoin niitty, jolla makaa nuori neito ukrainalaisessa asussa. Tyttö yrittää poimia ilmasta lentäviä hämähäkinseittejä. Näkymä on täynnä aurinkoa, tunnelma on levollinen, värit ovat loppukesän lämmintä sävyä. Ja kaikkein tärkeimpänä – tyttö, joka on unohtanut mitä ympärillään tapahtuu, ja on avannut mielensä uusille ajatuksille ja nautiskelee ”gossamerin” viimeisistä hetkistä.
AK-P